sunnuntai, 28. helmikuu 2010

Heipä hei! :)

Aikaa on taas vierähtänyt siitä kun viimeksi kirjoitin tänne. Tänne suuntaan kuuluu tosi hyvää.. Vähän vaan väsyttää kun on jo myöhä. Olen hommaillut ammattikorkeakoulun ennakkotehtäviä ja hakukin alkaisi tässä maanantaina (1.3) huhuh toivottavasti joku paikka aukeaa mulle. :/ olen myös yrittänyt löytää inspistä kirjaani, mutta sitä ei tunnu löytyvän.

Olen odottanut odottanut ja odottanut. Mutta ei. Tarinan keskeinen juoni on musitissani hyvässä tallessa, mutta en tiedä miten aloittaisin kertomaan sitä. William Shakespearekin näyttää nukkuvan ja muusilla on kiire. Kukaan ei tunnu vastaavan rukouksiini inspiraatiosta. No täytyy vain odottaa kärsivällisesti ja etsiä, sillä eihän Shakespearekaan näytelmää hetkessä kirjoittanut ja ei kyllä Roomaakaan päivässä rakennettu! :D jaksan vielä sinnikkäästi uskoa asioihin. :)

Mutta nyt olen ollut aika pitkään yöhön hereillä, joten olisi aika varmaan jo mennä nukkumaan. Huomenna on uusi päivä ja aivotkin toimii paremmin kun ne saavat lepoa. ;) öitä ja kirjoittelen taas kun kerkeän! :)

-maron <3

keskiviikko, 23. joulukuu 2009

Novelli: Uuden vuoden taikaa! ;)

Joulu oli mennyt mukavissa merkeissä perheen parissa, mutta nyt Karen oli todella innoissaan. Hän oli saanut ensimmäistä kertaa kutsun todellisiin Uuden vuoden juhliin! Karen ei voinut vieläkään uskoa sitä kaikkea todeksi, kun odotettu juhla päivän aamu koitti. Hän katseli kutsua miettien mitä laittaisi päälle. Puhelin soi..

- Haloo? Karen puhelimessa. Karen sanoi puhelimeen.

- Hei tyttö! Janna tässä! Mitä kuuluu? Oletko vielä tulossa juhliin? Janna kyseli.

- No hei Janna! Hyvää kuuluu! Tottakai olen tulossa, mutta mulla on ongelma. En tiedä mitä laittaisin päälle illalla. Karen vastasi.

- No ei mitään hätää! Voin tulla auttamaan sua. Voidaan kai valmistautua sitten siellä? Kuules.. Mitäs jos ottaisin pari mekkoa mukaan, mitä ilomielin lainaisin sulle, jos sulta ei löydy mitään sopivaa? Janna höpötti.

- Voi ihanaa! Kiitos ja tottakai! Tervetuloa vaan. Karen sanoi iloisena.

- Okei! Nähdään myöhemmin ja soitellaan. Moikka. Janna sanoi.

- Okei! Moi. Karen vastasi ja sulki puhelimen. Karen jatkoi aamu puuhiaan ja myöhemmin päivällä ovikello soi. Karen meni avaamaan.

- Hei taas tyttönen! Janna sanoi.

- Hei Janna! Tänään pidetään hauskaa! Vai mitä?Karen sanoi innoissaan.

- Todellakin pidetään! Janna vastasi. He rupesivat katselemaan vaatteita ja Janna esitteli Karenille oman asunsa ja vaatteet mitkä oli tuonut mukanaan. He sovittelivat vaatteita ja ottivat valokuvia, vähän hassutellen. Lopulta vaatteiden vaihtelu oli saatu päätökseen ja Karen oli valinnut Jannan tuoman tumman sinisen mekon jossa oli mustaa pitsiä ja tylliä. Jannan oma asu oli musta punanen melko tavallinen mekko. He laittelivat hiuksiaan ja meikkasivat peilin edessä.

- Ainiin! Lauri tulee myös juhliin kavereidensa kanssa. Janna sanoi.

- MITÄ? Etkä aikasemmin kertonut? Karen huudahti.

- No sä et varmaan olis suostunut tulemaan, jos olisin kertonut. Mutta mitä kamalaa siinä on että Lauri tulee? Sähän tykkäät Laurista. Janna vastasi.

- No mä meen aina lukkoon kun nään Laurin. Se siinä on. Karen sanoi.

- Ei se sua syö ja ole vaan rauhassa. Rentoudu, niin kaikki menee hyvin. Janna neuvoi.

- No niin kai sitten, mutta et pakota mua mennä puhumaan sille. Karen sanoi huokaisten.

- Selvä! Sovittu. Janna sanoi ja jatkoi meikkaamista. Kun he olivat valmiita päivä oli edennyt jo iltaan. Janna ja Karen aloittivat illan juomilla ennen juhlia. He juttelivat, mitä olivat saaneet joululahjaksi ja vaihtoivat myöhästyneet joululahjat keskenään. Karen laittoi musiikkia soimaan ja he alkoivat tanssimaan juhla tunnelmaa nostaakseen.

Sitten kun oli aika lähteä he ottivat laukkunsa, takkinsa ja avatut juomat mukaansa ja lähtivät matkaan. He saapuivat juhlapaikkaan pienessä hiprakassa ja tervehtivät ystäviä ja tuttuja. Kaiken keskellä Karen näki myös Laurin kavereineen. Laurilla oli valkoinen juhlapuku päällään ja Karen huomasi unohtuvansa haaveilemaan.

- Mitäs Karen siellä Lauria kattelee? Janna kiusoitteli.

- Äh Janna. Ei katselemisessa mitään ihmeellistä ole. Karen vastasi. Lauri huomasi Karenin ja lähti kulkemaan häntä kohti.

- Lauri tulee tänne, apua! Karen kuiskasi paniikissa Jannalle.

- Ihan rauhassa nyt! Juttele sille! Ei se niin kamalaa ole. Janna sanoi ja yritti peittää innostuksensa. Karen käänyi Lauriin päin joka oli juuri saapunut heidän seuraansa.

- Hei Karen! Mukava nähdä pitkästä aikaan! Mitä kuuluu? Lauri sanoi pehmeällä äänellä.

- He-hei Lauri! I-ihan hyvää kuuluu. Entä sulle? Karen vastasi änkyttäen ja punastui saman tien peläten että Lauri huomaisi sen.

- Oikein hyvää kiitos. Haetaanko juotavaa? Lauri kysyi.

- Okei. Kyllä se käy. Karen sanoi ja katsoi Jannaa, mutta Janna oli kadonnut.

"Janna perkele!" Karen ajatteli ärtyneenä ja katseli ympärilleen.

- Etsitkö jotain? Lauri kysyi.

- Janna katosi jonnekkin. Karen vastasi hermostuneena.

- Kyllä Janna varmaan ilmestyy seuraamme myöhemmin taas. Mennäänkö? Lauri sanoi.

- Joo. Karen sanoi ja meni Laurin mukaan hakemaan juotavaa.  Juomat saatuaan he menivät istumaan nurkka pöytään ja rupesivat vaihtamaan paremmin kuulumisia. Miten joulu meni ja niin edelleen. Jossain vaiheessa kesustelua hyvä biisi alkoi soimaan.

- Tää on hyvä biisi! Pakko mennä tanssimaan. Karen sanoi innoissaan.

- Kyllä tää menettelee. Lauri sanoi.

- Tuletko tanssimaan? Karen kysyi Laurilta.

- No jos nyt sitten, kun kaikki muutkin tanssii. Lauri vastasi. Karen otti mitään ajattelematta Lauria kädestä ja johdatti tanssi lattialle. Lauri oli ihmeissään tästä eleestä, mutta ei antanut sen häiritä.

Laurilla ja Karenilla oli hauskaa kun he tanssivat yhdessä. Jannakin ilmestyi paikalle ja he tanssivat yhdessä hyvän biisin tahtiin. Ilta oli jo pitkällä ja kello oli saavuttamassa tähti hetkeä eli vuoden vaihtumista. Vihdoin tuli sen aika mitä kaikki olivat odottaneet jännityksellä. Dj hiljensi musiikkia.

- Oikeen hyvää iltaa kaikelle juhla kansalle. Nyt on tullut aika valmistautua vuoden vaihtoon!! Dj puhui mikkiin. Kaikki puhkesivat taptuksiin ja huutoihin.

- Nonniin. Toivottavasti jokaisella on vieressään, joku erityinen henkilö josta tykkää todella paljon sillä kohta lähtee!! Dj jatkoi. Janna oli taas kadonnut jonnekkin, mutta Karen ei ehtinyt ajatella sen enempää asiaa kun Lauri veti Karenin itseään vasten.

- Olenko jo sanonut että näytät kauniilta tänään? Lauri kysyi.

- Et, mutta sinä olet komea juhlapuvussasi. Karen vastasi.

- Kiitos. Sinäkin olet todella kaunis. Lauri sanoi. Taustalta kuului dj:n ääni:

- Ja nyt lähtee! Kymmenen... Yhdeksän.. Kahdeksan.. Dj laski ja kaikki lähtivät mukaan tai no ei aivan kaikki.

- Mä.. Tätä on vaikee myöntää ekan kerran, mutta oon kattellut sua jo pitkään ja tykkään susta tosi paljon.. Oot tosi kiva tyttö ja kaunis. Lauri sanoi.

- Kiitos ja täytyy myöntää että mäkin tykkään susta.. Oon jo pitkään ollut ihastunut suhun. Karen vastasi.

- Niinkö? Helpottavaa kuulla, että se on molemmin puolista. Lauri sanoi hymyillen.

- Niin on. Karen sanoi ja hänkin hymyili.

- .. Yksi ja HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! Dj huusi. Lauri ja Karen katsoivat toisiaan hymyillen.

- Olet ihana. Hyvää uutta vuotta! Lauri sanoi hymyillen.

- Niin säkin.. Hyvää uutta vuotta. Karen sanoi ujosti. Lauri veti Karenin lähemmäksi ja heidän huulet kohtasivat. Se oli Laurin ja Karenin ensimmäinen suudelma ja se tapahtui vuoden taianomaisimpana hetkenä. Luvassa on siis taattua onnea ensi vuodelle!

Karen ja Lauri havahtui ulkona kuulvaan paukkeeseen ja kaikki menivät ulos ihastelemaan uuden vuoden ilotulitusta. Janna liittyi hymy huulilla Laurin ja Karenin seuraan.

- Oho! mikäs sua hymyilyttää? Karen sanoi hymyillen.

- Karen! Mä seurustelen nyt Timon kanssa! Janna paukautti.

- Hienoa! Onneksi olkoon! Karen sanoi iloisena ja halasi ystäväänsä.

- Kiitos! Janna sanoi.

- Vai että silleen! Onnea vaan! Lauri sanoi Timolle joka oli tullut Jannan perässä paikalle.

- Joo kiitti Lauri. Timo sanoi hymyillen.

- Mullekin nää juhlat totti tulosta. Lauri sanoi ja kietoi kädet Karenin ympärille.

- Aawwwwwws! Karen! Ihanaa! Vihdoinkin! Janna huudahti ja hyppäsi halaamaan Karenia.

- Joo todellakin! Oli jo aika! Timo sanoi ja naurahti. Hitaat alkoivat soimaan ja kaikki parit suuntasivat tanssilattialle.

- Hei tanssimaan! Janna sanoi ja veti Timon mukanaan.

- Mennäänkö? Lauri sanoi.

- Joo mennään! Karen vastasi innoissaan. He menivät tanssilattialle ja kietoivat kätensä toistensa ympäri. Lauri antoi suukon Karenin otsalle ja hyvillä mielin Karen oli varma että tuleva vuosi tuo mukanaan jotain erityistä.

-Loppu-

Hyvää Joulua! :)

-maron

maanantai, 21. joulukuu 2009

Pahoitteluni..

Pahoittelen että tänne en ole kirjoittanut.. mutta ei innosta kirjoittaa kauheasti, kun ajattelee kuka tätä surkeaa blogia lukee? Ei kukaan, ainakaan tällä hetkellä.. Aikani on muutenkin mennyt muussa sähläämisessä. Kaikesta huolimatta yritän pitää yllä blogiani täällä..

-maron

lauantai, 22. elokuu 2009

Piirtämisestä..

Ohessa muutama taidon näyte!

http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/9/91145/1250972772_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg

http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/9/91145/1250972816_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg

http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/9/91145/1250972883_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg

http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/9/91145/1250973095_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg

Kuvat eivät ole kovin hyvä laatuisia (i know) ja eivät ole uusimmasta päästä. Pyrin kuitenkin lähiaikoina laittamaan uudempiakin piirustuksia näytille. Luvassa on myös tulevaisudessa paljon muutakin.. Seuratkaa ahkerasti. ^^

-maron

lauantai, 22. elokuu 2009

Näin alkuun..

Olen 19-vuotias opiskelija Keravalta. Valmistuin keväällä 2009 pukuompelijaksi Keski-Uudenmaan ammattiopistosta Järvenpäästä. Hain kevään yhteishaussa mm. Lahden muotoiluinstituuttiin muoti-/vaatesuunnittelija linjalle, (joka oli ykköstoive) mutta onni ei kuitenkaan suosinut enkä päässyt minnekkään mihin hain. Harmittihan se vähän mutta päätin hakea ensi keväänä uudestaan.

Tuossa kesän aikana tuli mietittyä että jäänkö nyt tähän hetkeen seisomaan tyhjin käsin. Töitä etsin ja olin työttömänä työnhakijana työkkärissä, kunnen eräänä kauniina heinäkuun päivänä saapui pelastukseni. Postiluukusta tipahti kirjekuori jossa oli Kanneljärven opiston tunnus ja se oli osoitettu minulle. No siinä ensimmäinen ajats oli kyllä että "Mikäs helvetti se tääkin on?" kuitenkin päätin tarkistaa mitä se sisältää.

Siellä esiteltiin mm. vuoden kestävä taidelinja Kanneljärven opistossa ja olin innoissani. Ajattelin sen olevan mahdollisuus päästä ammattikorkeaan. Se varmasti otettaisiin huomioon ensi kevään haussa ja lisäksi rakastan todella piirtämistä. Mietin asiaa koko loppukuun ja huomasin siinä ohessa täyttäneeni sen taidelinjan hakemuksen ja sen että olin jo näytetyötä piirtämässä.

Piirustukseni ja hakemus oli jo kirjekuoressa, johon oli kirjoitettu kulmaan lähettäjä ja Kanneljärven opiston osoite. Silloin vielä mietin asiaa.. Pitäisikö vai ei. Kerroin asiasta sitten äidille ja hänen kannustuspuheensa jälkeen se oli jo postissa matkalla Lohjalle.. Haku ajan päätyttyä kului viikonloppu ja muutama päivä, kun sain tiedon hyväksymisestä Kanneljärven opistoon. Olin innoissani, sillä unelmat enteili toteutumista.

Tässä sitä nyt ollaan.. Kohta on ensimmäinen viikonloppuloma ohi Keravalla ja huomenna takaisin Lohjalle Kanneljärven opiston asuntolaan. Siellä on todella mukavaa ja siellä on myös mukavia ja hauskoja ihmisiä. Tästä tulee varmasti ihana ja hauska lukuvuosi Kanneljärven opiston taidelinjalla.. ;)

-maron